Viikon 5 tärkeintä tarinaa

1.      Vuosi sotaa Ukrainassa

Tänä perjantaina tulee kuluneeksi tasan vuosi Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin alkamisesta. Tuona kohtalokkaana 24. helmikuuta alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka oli alun perin suunniteltu "salamaoperaatioksi", mutta joka vähitellen riistäytyi Kremlin käsistä.

Sotaa koskevat luvut ovat katastrofaalisia: YK arvioi, että Eurooppa on (virallisesti) vastaanottanut 8 miljoonaa ihmistä, ja Saksa ja Puola ovat vastaanottaneet yli miljoona siirtymään joutunutta ihmistä. Espanjassa pakolaisten määrä on noussut 166 000:een.  Näistä pakolaisista arviolta 90 prosenttia on naisia ja lapsia, ja suurin osa miespuolisesta väestöstä on jäänyt jäljelle logististen ja sotilaallisten vaatimusten vuoksi. Tämä draama tekee tästä Euroopan suurimman pakolaispakolaisuuden sitten toisen maailmansodan.

Samaan aikaan tilanne on kiristymässä kansainvälisellä tasolla: Yhdysvallat väittää, että sillä on todisteita siitä, että Kiina suunnittelee osallistuvansa entistä enemmän konfliktiin ja antavansa aseita Moskovalle, ja varoittaa aasialaista jättiläistä siitä, että tällä toimella olisi seurauksia kansainvälisille suhteille. Scholz ja Macron puolestaan vaativat eurooppalaisten kumppanien yhtenäisyyttä konfliktissa ja rohkaisevat niitä osallistumaan selkeämmin Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen. Vain muutama päivä sitten ukrainalaisen sotilashenkilöstön saattue laskeutui Espanjaan saadakseen koulutusta panssarivaunujen ja ilmatorjuntapattereiden käytössä.

Humanitaarinen draama on kaukana konfliktin ratkaisusta, ja se vain pahenee entisestään. Tilannetta pahentavat Valko-Venäjän ja Moldovan kaltaisten maiden kärsimättömyys, joka saattaa lisätä tukeaan Venäjälle konfliktissa, sekä huhut, joiden mukaan Moskova valmistelee hyökkäystä myöhemmin tässä kuussa.

Näyttää siltä, että miekat ovat vihdoin ja viimein ilmassa. Viime maanantaina Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vieraili Kiovassa, ja Putin ilmoitti seuraavana päivänä pitävänsä kansalle puheen, joka voisi kääntää tilanteen.

2.      Syyrian ja Turkin maanjäristys: viikko katastrofin jälkeen

Kymmenen päivää Turkin ja Syyrian välistä rajaa ravistelleen kohtalokkaan maanjäristyksen jälkeen alkaa tulla ensimmäisiä enemmän tai vähemmän vakiintuneita lukuja järistyksen seurauksista. Syyriassa järistyksessä kuoli 5 000 ihmistä, kun taas Turkki, järistyksestä eniten kärsivä maa, arvioi kuolleiden määräksi 40 000.

Turkissa osa kiinteistöyhtiöistä, jotka olivat vastuussa sellaisten rakennusten rakentamisesta, jotka eivät kestäneet maanjäristyksiä, on asetettu vastuuseen. Tutkinnan myötä tutkinnan kohteena olevien henkilöiden määrä on noussut 254:ään, joista 55 on jo vangittu. Toisaalta näyttää siltä, että Syyrian epäonni on saavuttanut sellaisen pisteen, että eräät maat, jotka eivät ole ylläpitäneet suhteita Al-Assadin hallitukseen maan sodan alkamisen (2011) jälkeen (kuten Saudi-Arabia ja Jordan), ovat päättäneet ylläpitää niitä väliaikaisesti. Suhteiden palauttamisen tarkoituksena on humanitaarisen avun lähettäminen. Samaan aikaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat, joka on kumppanina normalisoimassa alueellisia suhteita al-Assadin kanssa, on tarjonnut hallitukselle 100 miljoonaa dollaria, jotta se pääsisi vaikeuksien yli.

Syyrian ja joidenkin alueen maiden välisten suhteiden sulamisen myötä Yhdysvallat on poistanut joitakin pakotteita, ja Eurooppa on alkanut harkita niiden tarkistamista. Maanjäristys näyttää tarjoavan Syyrian hallinnolle mahdollisuuden parantaa kansainvälisiä suhteitaan sekä keinon vakauttaa yli vuosikymmenen ajan tuhoutunutta hallintoa.

3.      Talous: Inflaatio hidastuu yleisesti, mutta vaikuttaa edelleen elintarvikkeiden hintoihin

Viime viikolla kerroimme, kuinka inflaatio alkoi hidastua ja kuinka tämä näytti rohkaisevan Euroopan talouksia, jotka paransivat rahoitusennusteitaan tuleville kuukausille. Silti näyttää siltä, että joillakin aloilla hintojen nousu ei hidastu, kuten joidenkin peruselintarvikkeiden kohdalla.

Elintarvikealan inflaatio, jota oli jo Ukrainan konfliktin alkamista edeltävinä kuukausina, kiihtyi räjähdysmäisesti sodan myötä, koska Ukrainan ja Venäjän vehnäntuotanto on tärkeää. Hintojen nousu kiihtyy nopeasti erityisesti EU:n venäläisten tuotteiden saarto ja Putinin vastaiset pakotteet.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen pohjainflaatio, joka on asiantuntijoiden mielestä huolestuttavin, on vaarallinen 7,5 prosenttia, kun taas elintarvikeinflaatio nousee 15,4 prosenttiin, mikä rankaisee kaikkein köyhimpiä tuloja.

4.      Renfe-skandaali: pomo ja kakkosmies eroavat junakokovirheen vuoksi

Muutama viikko sitten espanjalaiset järkyttyivät RENFEn toistuvasta toimimattomuudesta: Asturiassa ja Kantabriassa käytettävät junat olivat niin suuria, etteivät ne mahtuneet kulkemaan joidenkin alueen tunneleiden läpi.

Aluksi jotkut ADIF:n ja Renfen johtavat virkamiehet erosivat, ja näytti siltä, että kaikki päättyi siihen, mutta luultavasti siksi, että aluevaalit lähestyvät ja tämä asia on ravistellut voimakkaasti kyseisten yhteisöjen paikallispolitiikkaa. accountability on mennyt odotettua pidemmälle. Maanantaina RENFE:n johtaja Isaías Tobias ja liikenneministeriön kakkosmies Isabel Pardo de Vera ilmoittivat eroavansa.

5.      Talous ja ilmasto: CEPSA avaa käytävän vedyn tuomiseen Rotterdamiin

Hollantilainen ACTE-yhtiökonsortio allekirjoitti eilen Respolin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa osapuolet sitoutuivat tekemään sopimuksen Algecirasin ja Rotterdamin välisen meriliikenteen helpottamisesta. Tässä kuljetuksessa lähetettäisiin suuria määriä teolliseen käyttöön tarkoitettua vihreää ammoniakkia.

Tämä käytävä on tarkoitus avata vuoteen 2027 mennessä, jolloin CEPSA pääsee Pohjois-Euroopan markkinoille ja avaa oven niiden asiakkaiden potentiaalin kasvattamiselle, jotka ovat kiinnostuneita käyttämään tätä materiaalia, jota espanjalainen yritys tuottaa Iberian niemimaan eteläosassa.

Sopimus on ollut niin merkittävä, että ekologisesta siirtymästä vastaava ministeri Teresa Ribera ja Alankomaiden energiaministeri Rob Jetten allekirjoittivat sopimuksen ja täydentävän vetyyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Sopimus on viisivuotinen, ja myös EU suhtautuu siihen myönteisesti, sillä se vahvistaa aikomustaan olla edelläkävijä vihreään talouteen siirtymisessä.