Kyberturvallisuus Olemmeko tietoisia vaaroista, joille olemme alttiina?

Kun puhumme kyberturvallisuudesta tai tietoturvasta, tarkoitamme alaa, jolla keskitytään verkkoinfrastruktuurin suojaamiseen paitsi yritystasolla myös yksittäisten käyttäjien tasolla. Kyberturvallisuus tarkoittaa tietokoneiden, palvelimien, mobiililaitteiden, sähköisten järjestelmien, verkkojen ja tietojen suojaamista pahantahtoisilta hyökkäyksiltä. 

Nykyään olemme alttiina monenlaisille uhkille, jotka etsivät päivittäin haavoittuvaa järjestelmää tai verkkoa. INE:n tietojen mukaan vuoden 2020 lopussa Espanjassa oli 31 980 000 säännöllistä internetin käyttäjää, eli yli 85 prosenttia 15-80-vuotiaasta väestöstä käyttää internetiä vähintään kaksi tai kolme kertaa viikossa. Lisäksi tiedotusvälineistä saatujen valtion tietojen mukaan espanjalaiset yritykset joutuvat keskimäärin 500 verkkohyökkäyksen kohteeksi viikossa, ja niiden keskimääräiset kustannukset ovat 162 300 euroa. Tämä on varsin huolestuttava seikka, sillä nämä hyökkäykset yleistyvät ajan myötä.

Kyberturvallisuudesta on tullut osa jokapäiväistä elämäämme, ja se on meidän kaikkien ulottuvilla. Sen ymmärtäminen ei vaadi suurta tietämystä, vaan pikemminkin kiinnostusta tietää, miten toimia ja suojautua erilaisilta uhkilta, joille altistumme käyttäessämme laitteitamme ja surffatessamme internetissä.

Kaikki kyberturvallisuus ei kuitenkaan ole samanlaista, vaan kyberturvallisuusuhat voivat ilmetä eri tavoin. Kyberturvallisuuteen kohdistuu kolme pääuhkaa:

o   El dTietoverkkorikollisuus perustuu järjestelmiin kohdistuviin hyökkäyksiin taloudellisen hyödyn tai häiriöiden tuottamiseksi.

o   Kyberhyökkäyksiin liittyy usein tavoite kerätä tietoa poliittisiin tarkoituksiin.

o   Kyberterrorismilla pyritään heikentämään sähköisiä järjestelmiä paniikin tai pelon aiheuttamiseksi.

Mutta miten he saavat tietokonejärjestelmät hallintaansa? 

Nämä ovat joitakin tärkeimpiä menetelmiä, joilla kyberturvallisuutta uhataan:

1. Haitalliset ohjelmistot

Tällä tarkoitetaan haittaohjelmia, jotka tietoverkkorikollinen on luonut häiritäkseen tai vahingoittaakseen käyttäjän tietokonetta. Se on yksi yleisimmistä verkkouhista.

Haittaohjelmia on erilaisia, muun muassa seuraavia:

-       Virus: Ohjelma, joka kykenee lisääntymään, joka sulautuu puhtaaseen tiedostoon ja leviää koko tietokonejärjestelmään ja saastuttaa tiedostoja haitallisella koodilla.

-       Troijalaiset: haittaohjelmatyyppi, joka esiintyy laillisena ohjelmistona. Verkkorikolliset huijaavat käyttäjiä lataamaan troijalaisia tietokoneisiinsa, joissa ne aiheuttavat vahinkoa tai keräävät tietoja.

-       Vakoiluohjelma: ohjelma, joka tallentaa salaa käyttäjän tekemiset, jotta verkkorikolliset voivat hyödyntää näitä tietoja.

-       Ransomware: haittaohjelma, joka lukitsee käyttäjän tiedostot ja tiedot ja uhkaa poistaa ne, ellei lunnaita makseta.

-       Adware: mainosohjelmisto, jota voidaan käyttää haittaohjelmien levittämiseen.

-       Botnetit: haittaohjelmilla saastuneiden tietokoneiden verkostot, joita verkkorikolliset käyttävät suorittaakseen verkkotehtäviä ilman käyttäjän lupaa.

2. SQL-koodin injektio

SQL (Structured Query Language) -injektiota käytetään hallinnan ottamiseen ja tietojen varastamiseen tietokannasta. Verkkorikolliset lisäävät tietokantaan haitallista koodia käyttämällä haitallista SQL-lausetta. Näin he pääsevät käsiksi tietokannan sisältämiin arkaluonteisiin tietoihin.

3. Sähköpostin väärentäminen 

Tällöin verkkorikolliset hyökkäävät uhriensa kimppuun sähköpostin välityksellä esiintyen laillisena yrityksenä, joka pyytää luottamuksellisia tietoja.

4. Man-in-the-middle-hyökkäykset

Man-in-the-middle-hyökkäys on tietoverkkouhka, jossa tietoverkkorikollinen sieppaa kahden henkilön välisen viestinnän ja varastaa tietoja. 

5. Palvelunestohyökkäys

Se perustuu siihen, että järjestelmä tehdään käyttökelvottomaksi ja estetään organisaatiota suorittamasta elintärkeitä toimintoja ylikuormittamalla verkkoja ja palvelimia liikenteellä.

 Entä miten yritykset ja yksityishenkilöt voivat suojautua verkkouhkia vastaan?

1. Älä napsauta tuntemattomien lähettäjien tai verkkosivustojen sähköpostiviestien linkkejä: näin haittaohjelmat leviävät.
2. Vältä suojaamattomien Wi-Fi-verkkojen käyttöä julkisilla paikoilla.
3. Päivitä ohjelmistosi ja käyttöjärjestelmäsi uusimpien tietoturvakorjausten hyödyntämiseksi.
4. Käytä virustorjuntaohjelmistoa uhkien havaitsemiseen ja poistamiseen. Pidä myös yllä päivityksiä saadaksesi paremman suojaustason.
5. Käytä vahvoja salasanoja eli salasanoja, jotka eivät ole ennustettavia tai helposti arvattavia.